Myyräpipo

Kaveri pyysi tekemään sen tyyppisen pipon, mikä Myyrällä on päässään tässä kuvassa....

Okei... Lupasin yrittää. Aika muhkealta näyttää. 

Ja hieman noi pystyraidat ihmetytti tossa reunassa, päätin jättää ne väliin.

Lankaostoksille siis. Päädyin ostamaan Gjestalin Janne -lankaa, jossa on villaa 85 % ja polyamidia 15 %, eli samat ainekset kuin 7 veljestä -langassa, vähän eri suhteessa tosin, mutta tämä Janne tuntui paljon pehmeämmältä. Seiska veikasta en lähtis pipoa kutinavaaran takia edes tekemään, 

mutta tämä tuntui ihan sopivalta siihen tarkoitukseen.

Päätin tehdä pipan patenttineuleella. 

Käytössä oli 3,75 mm:n pyöröpuikot ja 66 silmukalla neuloin.

No onhan se vähän sinnepäin...

 

Neulottuja pääsiäismunia

No johan nyt, tuli neulottua munia! :)

Näitä oli alunperin kolme kappaletta, mutta pienin muna katosi... 

Isommassa on 40 s eli 10 s per puikko ja pienemmässä 32 s. Pienimmässä oli 6 s. per puikko.

Kumpaankin päähän tein sädekavennukset, toiseen päähän neuloin enemmän välikerroksia kuin toiseen päähän, jotta vähän tollaista munan muotoa ilmenisi. Ensin yksi pää valmiiksi ja sitten helmasta silmukoiden noukintaa ja sama homma toiseen suuntaan, ja väliin normikerroksia ainakin yhtä monta kuin yhdellä puikolla silmukoita.

Päätin täyttää nämä herneillä (stressileluja pääsiäiseksi!). 

Käytin hyväkseni pöydällä loikoillutta teippirullaa ja kippasin herneitä sinne noukittavaksi. 

Mikä ei ollut kovinkaan nokkela idea siinä vaiheessa kun vahingossa töytäisin rullaa......

Seuraavaksi varmaankin "maalaan" nämä langalla. 

Että tällaisia tärkeitä hommia tiedossa... ;)

Mustat pipot

Kaivoin kätköistäni Florica-lankaa (100 % villaa ja konepestävää).

Aikamoinen tonttuhattu

Tein pipon. Käytin 3,5 mm:n puikkoja. 120 silmukkaa ja sukkapuikoilla joustinneuletta 2o 2n ja sit jossain vaiheessa ihan vain sileää neuletta. Yhdenlaiset sädekavennukset ja pipo olikin valmis. 

Ensimmänen käyttöönottokokemus oli kuin hiusverkkoa olisi päässään pitänyt! Okei, ulkona oli miinusta ihan kunnolla, kyllä se pipo oikeasti vähän lämmittikin... mut ei kyl ollut pipo paksuimmasta päästä.

Alkoi kyteä ajatus että teenpäs toisen samankaltaisen, mutta vähän tiivimpänä ja ehkä vähän pitempää resoria saa olla ja pipo kokonaisuudessaan vähän lyhyempi.

Ja kas, kaveri halusi ostaa tän ensimmäisen version melkeinpä suoraan päästäni! Kuinka sopivaa!

Pipo numero 2 on tehty siis 3 mm:n puikoilla. Resoria on noin 10 cm ja noin 19 cm:n kohdalla alkaa kavennukset. Kavennuksia tein 10 silmukan välein eli kolme kavennusta joka puikolla. Ja välikerroksia kavennuskerrosten välissä oli vähänlaisesti (5, 4, 3, 3, 2, 2, 2 ja 1).

Ohuemmilla puikoilla

Paksummilla puikolla

No eihän näissä nyt Erkkikään huomaa mitään eroa.. menikö mulla kuvat sekaisin..?! ;)

Tilauspipo Teinille

Teini toi mulle kaksi kirppikseltä löydettyä kerää lankaa ja esitti tilauksen piposta. Ahah.

Oon kunnostautunut sukkien kanssa, mut pipotekeleet ovat tähän asti olleet aika mauttomia, 

ja taisin kyllä tälläkin kertaa pysyä samalla linjalla :)

Lanka on Novitan Tiina. Aika mukavan pehmoisen tuntuista on.

40% puuvilla 

40% akryyli 

20% villa 

Loin 88 silmukkaa ja tein joustinneuletta 2 oikein ja 2 nurin. Teini halusi pipostaan tosi pitkän. Meinasin alunperin neuloa joustinneuleena koko pipan, mutta kavennusten tekeminen joustinneuleeseen aiheutti harmaita hiuksia ja pipa uhkasi päässä ollessa näyttää lähinnä tältä:

 Hmmm...

Purin hetken matkaa (yleensä jokaikinen työ saa purkutuomion jossain vaiheessa, vähintään osittain) ja aloin toisella kerällä tehdä ihan uutta pipaa.

Että jos kuitenkin tuota joustinta laittaisi vain alkuun joitain senttimetrejä
ja sitten neuloisi ihan TASAISTA ja saisi ne sädekavennuksetkin tehtyä asiallisemmin.

Pipoon en saanut muita speksejä kuin että "iso että tukka mahtuu sinne" :)

Joustinneule-yritelmästä syntyi sitten kauluri ikään kuin ihan itsestään.

Taapero toimi mallina vasten tahtoaan... ja sen kyllä huomaa...

Päättelytehtäviä

Tässä kesän aikana mua on selkeästi sukattanut, sen verran on sukkia syntynyt. 

Oisko epähelteisillä säillä ollut osuutensa asiaan, vai joko vain kaipaan pakkasia??!

Yhdestä 7 Veljestä kerästä saan näköjään kaikille kolmelle lapselleni sukat. Tai sitten olen paha äiti ja jätän Teinin ilman ja sukkia syntyikin vain pienimmille lapsukaisille sekä itselleni! ;) 

Okei no vauvaltakin näköjään jäätyy toisen jalan varpaat, ihan ei riittänyt lanka loppuun asti. 

Jotain on tolle tehtävä.

Ei kyllä paljoa puutu! No jotain on silti tehtävä...

Plääh mä inhoan tota päättelemistä...

Olen joskus jopa ottanut sukat käyttöön päättelemättä niitä 

- mikä laiskuuden huipentuma!

Se oli hienoa ne sukat jalassa päätyä jonnekin missä yhtäkkiä pitikin kengät ottaa pois, 

kun langat vaan viuhuu ympäriinsä ;)

Nyt mä otan virkkuukoukun kauniiseen käteen ja alan hommiin... än yy tee ihan just...

Eksynyt hahtuva

Jahans vai niin. Joku oli taas päätynyt väärään paikkaan. 

Hahtuvaimu päätti käydä pesukoneessa muuttamassa muotoaan. Kutistui ihan vähän...

Onks tää nyt sitten pikkuhousunsuoja? Kunnon TenaLady? 

Et ei tartte niin välittää mahdollisesta synnytyksen jälkeisestä virtsankarkailusta vai?!

Just joo...

Melkein pakkolomaa ja pihalaattoja kasvimaalle

Meinasi tulla pakkolomaa sukan kutomisesta kun mökille saavuttuamme huomasin kudinpussini jääneen kotiin... Kaikki harkiten pakatut sukkapuikot ja langat nätissä järjestyksessä muovipussissa olohuoneessa. Odottamassa pääsyä laukkuun. Ja sinne jäivät odottamaan. Aaargh!!

Veneretki lähikylään osoittautui hedelmällisemmäksi kuin olisin villeimmissä unelmissakaan uskaltanut unelmoida.... Piskuisessa kyläkaupassa oli kuin olikin sukkapuikkoja ja 7 Veljestä -lankaa myytävänä! Aaah onnea!

Taapero veti zetaa veneen pohjalla.. Zzzz zzz..

Kotiin tullessamme löydettiin lisää hyviä yllätyksiä. Lähtiessämme olin Teiniä pyytänyt irroittamaan parit pihalaatat lähestyvän remppa remppasen tieltä. Vähän niin kuin vitsinä heitin tämän pyynnön.. mutta kas, oli kuin olikin kaverinsa kanssa repinyt ne laatat irti! Hei kiitti hei!!!

























Sitten olenkin roudaillut noita miljuuna kiloa painavia pihalaattoja kasvimaalle päin. Kasvimaan reunuksena oli tähän asti ollut vain laudanpätkät ympärillä. Nyt heittelin laattoja ympärille ja nostin laudat pystypäin reunukseksi. Josko nyt pysyisi kasvualusta reunuksillakin mukavammin.

Ja tuohon viereen sitten lisää samanlaisia pikku kasvimaita, niin että käytävä muodostuu kahden laatan levyiseksi. Ilmestynevät tuohon ihan.. heti.. kohta.. jossain vaiheessa.. heti kun ehtii / jaksaa / kerkee.... 

Hiirisukat ja samaan lankaan taas

Virheiden tekeminen on ihan ok. Samojen virheiden toistaminen kerta toisensa jälkeen sen sijaan alkaa olla aika umpiurpoa toimintaa. 

Täten juhlallisesti päätän: 

Jos aion neuloa pieneen jalkaan pienet villasukat, en enää seuraa villasukkaohjetta jonka mukaan tekemällä saan joka ikinen kerta itselleni sopivat sukat. 

En tiedä onko käytössäni superlankaa, superpuikot vai superkäsiala, vai onko ohje kenties superohje, mutta nämä "lasten" villasukat sopivat aina omaan jalkaani, joka kuitenkin on ihan oikea aikuisen jalka.

En edes viitsinyt tehdä loppuun tota megasukkaa, kun näitä nyt alkaa jo löytyä omiin tarpeisiin.

Tarkoitus oli siis neuloa eräälle 3-vuotiaalle syntymäpäivälahjaksi hiirisukat. 

Korvarinkuloihin tuli virkkattua pikkuisen eri tavalla kuin aiemmin, mutta muutoin ovat melko samanlaiset kuin nuo edelliset. 

5 kjs ps:lla renkaaksi + 1 kjs

2 ks joka silmukkaan 7x + 1 ks eli yht 15ks

takaisin päin vielä 15 ks 

ja sisempi rinkula samalla tavalla, mutta ilman viimeistä kerrosta

Malli oli taas tutulla vauhdikkaalla päällä! :)

Villasukkaa, virheitä ja Cillian Murphyn silmät

Aloin viime viikolla neuloa sukkaa 7 veljestä Raita -langasta, ja Teini totesi langan olevan tosi kivan näköistä. Siitäpä keksin lahjoittaa sukat Teinille synttärilahjaksi, tai itseasiassa lähinnä varsinaisen lahjan kääreeksi.


Perjantai-iltana aktiivisimman neulomisen käynnissä ollessa tuli TV1:ltä leffa Aamiainen Plutolla. Ihan hassu leffa, tavallisesta kaavasta aika kaukana ja siksipä niin miellyttikin.

Mutta sukan kutominen ja Cillian Murphyn silmien tuijottaminen samanaikaisesti johti kyllä siihen, että ei voi kuin ihmetellä kuinka monta virhettä yhteen sukkaan mahtuu?!

Toi meikki tosin aavistuksen laski sitä silmien tenhoa.. :)

kuvat kopioitu täältä ja täältä

Nooh, nämä näyttävät kuitenkin villasukilta..

Villatakki minulle

Tämä on lähestulkoon tulossa valmiiksi, vaikeuksien kautta...

...vihdoinkin olen ymmärtänyt ohjeen

...saanut tilattua lisää lankaa sen loputtua kesken

...ja saanut neulottua ne 6 400 000 silmukkaa mitä työ vaati

ja nyt totean että kas, siitähän tulikin kaapu!

Siis takki roikkuu polvissa! Ohjeen kuvassa se on vain puoleenväliin reittä?!

Hmm? Enkö sittenkään ymmärtänyt ohjetta?

En ole pituudella pilattu alhaalta ylös enkä ylhäältä alas mitattuna -> takki roikkuu polvissa.

Ja käytin erheen myötä pikkuisen liian paksuja puikkoja, ja takkihan neulottiin sivulta toiselle eikä ylhäältä alas kuten yleensä -> takki roikkuu vielä enemmän polvissa.

Olen taas tosi ovela ja kokeilen, jos saisin ompelemalla vähän kiristettyä saumoja ja reunoja ja kurottua neuletta kuosiin.. Eli kalalankaa sivusaumoihin ja etureunoihin ja kiristystä ja sitten ompelen.

No kokeilin ja katinvillat.

Seuraava aatos on ottaa sakset käteen.

Enpä ole neuleen leikkaamista harrastanut, en ole ihan varma uskallanko..... 

Vaikka ihan terminkin löysin tälle toiminnalle

steeking

eikö kalskahdakin vähän pelottavalle?

Hölmöilyjeni tähden minulla on yksi ylimääräinen takakappale jo valmiina tätä samaa burkhaa, voin olla varma siitä että sille ei ole käyttöä! En aio tehdä toista samanlaista kaapua!

 Saatoin siis kokeilla purkamista tuohon kappaleeseen. Ja siis jos tän neulominen on ollut hidasta niin ei hätää, niin on sen purkaminenkin! Lanka jää solmuun joka ikisessä reunassa. 

Kiva.

Jään ihmettelemään tätä kovan onnen takkia.