Trikookuteesta pitsimattoja

Pitsi ja pitsi...

Wikipedia kertoo että: 

"Pitsi on langasta tehtyä verkkomaista koristetta,

 jossa erikokoiset silmukat tai pistot muodostavat kuvioita."

No onhan noissa reikiä!

Matot on siis tehty trikookuteesta (tekstiiliteollisuuden ylijäämää), 

ja virkkuukoukku oli joko nro 8 tai nro 9, 

en voi enää muistaa kun en heti kirjoittanut asiaa ylös... 

Ja jotta ohjeen saisin paperille pitää ilmeisesti tehdä vielä kolmas samanlainen.

On tää niin tätä.

Halkaisijaltaan ovat noin 70 cm, tarkemmin sanottuna 71 cm.

Virkattu pääkallohuivi

Kaveri laittoi mulle Facebookissa kuvan virkatusta pääkallohuivista ja pyysi tekemään hänelle sellaisen jos ylimääräistä aikaa sattuisi löytymään. Jengi ilmeisesti oletti että ylimääräistä aikaa löytyy ylenmäärin, sillä muutama muukin tilaili sitten sellaisen.... 

Linkki huivin tosi selkeään kuvalliseen ohjeeseen onpi tässä:

http://kungenomajkis.blogspot.fi/2013/04/virkad-doskallesjal-med-monster.html

Lankaostoksillekaan en joutanut lähteä kun piti jo aloittaa, 

hyvä että kaapeista löytyy kaikenlaisia lankoja. Aina :)

Homma sujui ohjeista silmukka silmukalta tankaten. Ohje ruotsinkielinen, ihanan seksikästä lukea sitä täällä riikinruotsiksi ääneen ;) (mulla on aina tapana lukea virkkausohjeita ääneen..?)

Aika pian ohjetta ja kuvia tuijottaessa aukeni silmukoiden nimille suomennoksetkin. Luftmaskar? Ilmamatoja? Tai ehkä kuitenkin ketjusilmukoita!

Käytössäni oli violettia ja mustaa akryylilankaa, virkkailin nro 5 koukulla. 

Eteni suht vauhdikasta tahtia kunnes....

Huivin tekeminen joutui jäähylle kun muutaman kuvion jälkeen havaitsin jonkun olevan erittäin vialla, eikä väsyneet silmäni kyenneet näkemään virhettä. Aloitin mustan huivin ja jätin violetin lepäämään. 

Jossain vaiheessa aloin vihdoinkin ihan hiffata tän kuvion juonen, yhtäkkiä ei enää tarvinnutkaan tyhmänä tuijottaa ohjeen kuvia. Ja siinä vaiheessa violetin huivin erhekin löytyi aika äkkiä! 

Onneks ei tarvinnut purkaa kovin paljoa....Eipä. Argh!

Violetti huivi koki toisenkin kolauksen kun kävin ostamassa kesken loppunutta lankaa lisää. Oli vähän eriväristä violettia. Että toi ensimmäinen kokeilu jäi sitten ensimmäiseksi kokeiluksi. Harjoituskappale.

Keskellä violetti huivin alku,
vasemmalla ylhäällä "samanvärinen" huivi. Tooosi läheltä liippaa...

Tein mustan huivin myös Florica-villalangasta nro 4 koukulla. 

Kylläpä sai pääkalloilla hurjasti paljon enemmän samankokoisen tuotoksen saavuttamiseksi 

verrattuna tuohon akryyliseen, 21 kpl vs 36 kpl kalloloita.

Yksi frendi päätti olla erilainen nuori ja halusi huivinsa tuubimuotoisena. Selevä. Koska en ole mikään luonnonlahjakkuus jouduin muutamia hetkiä pohtimaan mistä kohtaa kapinoin kolmiota synnyttävää ohjetta vastaan. Näemmä päädyin toimiviin ratkaisuihin, jee!

Tasaisin väliajoin löytyi edellisiltä riveiltä kahden ketjusilmukan sijasta kuusi ketjusilmukkaa tai kuuden sijasta kaksi tai jotain vastaavaa yhtä miellyttävää, että noita purkuhommia on taatusti tullut tehtyä ainakin yhden kokonaisen huivin verran. On käynyt koukku niin kuumana, että se ihan taipui....

Tai sitten mä vain istuin sen päälle ;)

Alkoi ton viimeisen huivin kohdalla tulla pääkallot jo korvista, 

mutta nyt oikeastaan tekisi mieli aloittaa vielä yksi..... Ehkäpä ihan itsellenikin, hmm?

Kynnysmatto / kuramatto trikookuteesta

Joskus ajat sitten tilasin luonnonvalkoista ja harmaata trikookudetta aimo kasat. 

Kauhistuin kun läjät eivät  keriytyneet ihan ittekseen ja noin vain, siinähän joutui ihan tosissaan painamaan duunia ennen kuin kerät olivat syntyneet... 

Huh! 

Muutaman tv-sarjan ehti solmuja aukoessa tuijotella.

Virkkasin kaksi erittäin yksinkertaista mattoa, kynnysmatoiksi. Ovat käytossä osottautuneet oikein toimiviksi. Jotakin pylväitä tms virkkailin niihin, on sen verran muotoa ja rakoja noissa että hyvin pyyhkiytyvät kengänpohjat ja hiekkaa jää valtavat kasat mattoon. Ja trikoo imasee kosteuden tehokkaasti.




Ja matto on sen verran pieni että sen pystyy koneessakin pyöräyttämään puhtaaksi. Oikein pätevä.

Sen sijaan ei niin pätevä lienee se emäntä, joka virkkaa eteisen mattoon valkoista...

Ei pysy niin kovin valkoisena niin kovin kauan...

(toki koneeseen tuonkin saa tungettua..)

Olisko jo aika kerätä joulukortit pois?

Kerrankin mulla oli kortit ojennuksessa. Aiemmin ovat pyörineet tiellä joka paikassa, eihän niitä poiskaan ole voinut heittää, mutta niille ei ole mitään omaa paikkaakaan ollut. 

No nyt olivat nätisti esillä, eikä kuitenkaan kenenkään tiellä!

Huima toteutus:  ketjusilmukoita, ensin suoraa ja sitten aina tuollainen 10 silmukan lenkki mihin sitten sai pyykkipojan työnnettyä. 

Ja verhotankoon roikkumaan!

Pääsiäiseksi voisi sitten toteuttaa samanlaisen vihreänä tai keltaisena. 

Mutta tuskin noita pääsiäiskortteja huimia määriä lähetellään? 

Ehkä siihen nartsaan voisi sitten laitella jotain tipuja roikkumaan jos ei korteissa piisaa...?

Valmiudessa Joulukuuhun!

Jo Teinin ollessa pikku pallero oli tarkoituksenani väsätä lapselle joulukalenteri omin pikku kätösin. Toteutus hieman viivähti. Viime jouluna kalenterin tila oli yhä tällainen:

Tänä vuonna heräsin jo marraskuun puolella siihen todellisuuteen että se joulukuu tulee taas!

Juuttikangas esiin ja toimeksi siis!

Alunperin aikomuksena oli tuohon reunaan ommella punaista vinonauhaa. 

Mutta koska ompelukone oli jotenkin vaikeasti saavutettavissa eikä käsin ompelu kiehtonut vaihdoin ajatuksen kalalankareunukseen!

 Aina ensimmäiset senttimetrit tulee tosi epätasaisen rumalla käsialalla ennenkuin kädenjälki tasoittuu. Purkuun menivät ensimmäiset pistokset - luonnollisesti (aina on purettava jotain..)

Vetäisin vielä toisen kierroksen ja toivon että tuo riittää pysäyttämään 

juuttikankaan reunan purkautumisen.

Luukut ovat Seitsemää Veljestä ja luukkujen numeronnit on neulahuovutettu hahtuvalangalla.

Kalenteri pääsi siis ajoissa käyttövalmiuteen. YES!!

Valmishan se ei tietenkään ole, tonnehan on tietysti tulossa kaikenlaista jouluisaa asiaa vielä, 

en vain ole toteutuksesta vielä ihan varma.

Ehkä lapsenlapset viimeistään tulevat näkemään sen valmiin version..? ;)

Ja sitten tuolla on toi sammutuspeitto 

jos vaikka alkaa tunteet käydä liian kuumina kalenterin äärellä ;)

Virkatut korit eteiseen

Tuli noita maton alkuja tehtyä useampi kun mikään ei meinannut syystä tai toisesta kelvata, ja valmiiksi matoksi päätyi vain yksi. Kaksi muuta maton aloitusta virkkasin koreiksi. 

Ajatuksena oli, että päätyisivät eteiseen hattu/sukka/huivi-säilyttimiksi.

Ai miten silmää häiritseekin tuo toisen korin alareunassa oleva yksi valkoinen raita.
Yksi yksinäinen raita!
Vielä korin valmistuttuakin mietin että puran koko hökötyksen saadakseni sen valkoisen sieltä pois.
Ei siinä mitäään jos valkoisia raitoja olisi siellä täällä, mutta kun ei ole...

 Olisiko näistä kenties pitänyt tehdä vähän korkeampia?!
Ei nyt tullut tämän korkeampia kun kude loppui kesken, enkä noita samoja kuteita halua enempää tilata kun olivat niin kovin epätasalaatuisia ja yksivärisyys houkuttelee enemmän.

Kissa kävi testaamassa korin ominaisuudet.
(Nämä korit ovat siis valmistuneet jo ikuisuus sitten kun kissakin oli vielä olemassa, snif.)

Lelukorikäyttöön on näemmä päätynyt toinen noista. Toinen syö lapasia ja pipoja eteisessä.

Ja koreista puhuin yhä edelleen, en siis tarkoittanut kissaa ja taaperoa ;)

Pyöreä räsymatto eteiseen

Meillä on talo täynnä perinteisiä räsymattoja, mutta sain päähäni että mikään niistä ei muuta uuteen eteiseemme vaan sinne täytyy saada räsymatto pyöreässä muodossa.

No ihan räsymatostahan ei ole kyse jos tilaa laatikollisen trikookuteita ja ryhtyy virkkauspuuhiin. 

Mitään ohjetta ei tällä kertaa ollut käytössä, pyöreätä vain ajattelin virkata.

Uudisosan väritys on mustaa, valkoista ja tummanharmaata (lattia periaatteessa kyllä musta) ja punaista löytyy luumunpunaista, punajuurta ja renesanssia (onpas siinä kuvaava maalisävyn nimi..).

Yritin löytää samoja värejä matonkuteita, ei aivan onnistunut, lopetin etsinnät löydettyäni nämä.

Ympyrää virkkasin enkä ollenkaan tykännyt kun alkoi tuollaisia kulmia muodostumaan.

Aloittelin siinä sitten muutamatkin matot kun aina oli jotain vikaa, milloin tuli liian kuperaa ja milloin liian kulmikasta ympyrää ja milloin rivin/värin vaihdokset ei osuneet kohdilleen kivasti.

Yhtä maton alkua jatkoin sinnikkäästi eteenpäin vaikka epäusko koitti ottaa valtaa vähän väliä: 

matto oli ihan lentoon lähdössä! 

Oli sellaista aallokkoa siinä maton pinnassa että melkein merisairaus iski.

Päätin että tämähän tästä oikenee ja höyryttelin ja venyttelin ja kamppailin maton kanssa tovin..

ja melkein se oikenikin.

En edes päätellyt kuteidenpäitä kun olin ihan vakuuttunut että tämä päätyy purettaviin.. 

Mitä optimismia! ;)

Mies urpoili :)

Joulukalenterin luukku miinus 374

Tässähän tää on, tämä minun joulukalenterini. 

Huolella ja hartaudella ideaa kehitelty, ties kuinka kauan.

(Vähän liian kauan..)

Juuttikangasta, vinonauhaa, virkattuja ympyröitä. 

Ja hahtuvalangasta neulahuovuttaen numeroita luukkuympyröihin.

Ja vaiheessa on tämä homma, todella pahasti vaiheessa.

Tullee valmista ensi jouluksi... (?)

Pyöreä virkattu matto ja parit pikku källit

Kaveri työllisti mut pikku virkkaustyöllä. Meinasin saada puhelimessa kakkahalvauksen hänen kysyessään haluaisinko virkata metrin pituisen pitsimaton... Luonnollisesti säikähdin että kyseessä on kalalanka tai jokin vastaava suurennuslasilla tiirailtava systeemi, mutta ei sentään!

Kyseessä oli Kauhavan Kangas-Aitan "Juhannusruusu-matto", 

Lilli-ontelokuteesta ja paksulla koukulla, ohje löytyy täältä.

Ja eikun tyttöjen kanssa mökille ja virkkaamaan!

Ontelokuteet olivat kahdessa vyyhdissä, hyökkäsin innoissani ensimmäisen kimppuun ja noin kolmen sekunnin kuluttua kasa näytti tältä:

Kuva ei ole autenttinen valokuva, vaan vapaalla kädellä piirretty törkeä jäljennös tilanteesta sellaisena kuten se muistetaan.

Luultavasti olisin itkenyt selvitellessäni solmua ellei olisi naurattanut niin pirusti.... Vetelin varmaan tunnin verran vyyhtiä vielä tiukempaan solmuun ennen kuin neljän naisen voimin saatiin se askarreltua kerälle.....

Tarinan opetus: vyyhdin kerimistä ei tarvitse edes yrittää yksin!

Seuraava vyyhti meni sitten hirmu nätisti kahden naisen voimin :)

Yksi pylväs liikaa

Yksikään työ ei taida edetä ilman ymmärryshäiriöitä ohjeen kanssa.. Jossain vaiheessa jouduin toteamaan että mulla on työssä miljuunasti enemmän tavaraa kuin ohjeen mukaan pitäisi olla. Källi oli sitten tullut jo alkumetreillä, aloitusketjun taisin siis saada tehtyä virheettä! :)

Ohje sanoo:

" *tee tsuppaduippaa*, toista *-* 7 kertaa "

No mähän teen! Teen sen tsuppaduipan ja toistan sen vielä 7 kertaa, eli kahdeksan kertaa yhteensä. Voiskohan noihin ohjeisiin lisätä jotain idiootti-täsmennyksiä jos tsuppaduippia halutaan vain ne 7..?

No, matto tuli valmiiksi kaikkine virheineen. 

 Kannattaa ehkä naulata se lattiaan, ettei kukaan kompastu aaltoilevaan yltiöpursuilevaan reunukseen! :)