perjantai 29. huhtikuuta 2011

Katekukkapenkki

(Tai kuninkaallisen päivän kunniaksi Kate&William-kukkapenkki, hä häh..)

Tämän aidan vierellä olisi metritolkulla tilaa kukkapenkille. Olen joskus putsannut siitä maata 
pienen pieneltä matkalta suuren suurella vaivalla... 
Kitkenyt, riipinyt ja raapinut rikkaruohoja pois vain sillä seurauksella, että paikka on taas kukkinut kaikkea moskaa heti kun olen selkäni kääntänyt.

Päätin kokeilla katteiden käytön ihanuutta tässä penkissä. Aloitin homman reunuskivien viskelyllä. Seuraavaksi vähän siivin kuivuneita heiniä silpuksi penkkiin. 


Viskelin kompostimultaa päälle. Tarkoitus oli nakkailla sinne vielä kaikennäköistä kateainetta ja ehkä vähän riipiä rikkiksiä matalaksi. Ja alkaa istutushommiin ensi vuonna. Tai sitä seuraavana. Mihin mennessä maa on muuttunut koppuraisesta kivikovasta savimaasta ihanan mouhevaksi (mouheva? muheva?) kasvualustaksi, jossa kukkasen on ilo kasvaa. Hah hah! :)

Innostuin, heittelin sinne myös käpyjä, sekä havunneulas&kuivalehti -höystöä.

Eikös se ole sitten ikään kuin pintakompostointia?

Voisin aavistella, että homma tulee menemään ihan syteen, mutta ei sen niin väliä, voihan tää vaikka toimiakin :) Tavoitteena on kuitenkin vain ihan vaatimattomasti täydellisen ihana kasvualusta kasveille, sellainen joka on miltei rikkaruohoton. Tai ainakin rikkikset saisivat olla helposti pois nyhdettävissä. En vaadi paljoa!

Selailin sitä Ruth Stoutin kateviljely -kirjaa ja Ruth siellä toppuutteli, että tuloksia kannattaa odottaa vasta  kolmen vuoden kuluttua aloittamisesta. Että jos mä sitten kesällä 2014 laitan jatko-osaa tähän postaukseen, elikäs palataan pian..! ;)

maanantai 25. huhtikuuta 2011

Unohtunut rairuoho ja pääsiäispupun tuhot

No niin, rairuohon laittamiset jäi sitten ensi vuoteen.
Mulla oli tosi kova idea laitella sitä ruohoa näihin munankuoriin kasvamaan, mutta taisi Saksan matka sotkea suunnitelmat.


Ja pihalla pääsi katsastamaan tuhoja.
Omenapuu oli saanut hampaista osumaa.

















Tyrnipensasta ei oltu syöty, se oli ilmeisesti vain lamaaantunut lumen määrästä. Kukapa ei olisi..?

 


















Anoppi toi haavanhoitoainetta.

 Ei aavistustakaan auttaako aineet, mutta ainakin näyttää heti paljon paremmalta :)


 Tyrnille tuputin mömmöä myös, ja vielä teippasin oksat ojennukseen. 
Hahhah, saas nähdä kuinka käy..

 
















Voiko näin viattoman näköinen otus todellakin olla syyllinen?
 




















Ei tainnut tämä yksilö puutamme popsia, tämä nääs juuri vasta muutti luoksemme pääsiäispupuilemaan ja söpöilemään. Saksan tuliainen, joka aiheutti muutaman harmaan hiuksen pakkaamisen tullessa ajankohtaiseksi. Heinäisen heiveröinen pupu ja liian pieni umpitäysi matkalaukku, kas siinäpä oiva yhdistelmä..!

keskiviikko 13. huhtikuuta 2011

Kuumeen nousua

On ollut niin hiljaista täällä, että voisi luulla mun olleen reissussa... tosiasiassa olen vasta lähdössä! 

Huomenna aamulla suhautetaan ystävän kanssa Müncheniin! Nyt kyllä ihan selkeästi kuuluisi matkata Berliiniin päin, mutta mennäänkin toiseen suuntaan.. mennään tsekkaamaan onko Oktoberfestien järjestelyt jo vauhdissa ;)


Ilmeisesti ihan vain matkakuume aiheuttaa flunssan oireet..?



keskiviikko 6. huhtikuuta 2011

Villatakki minulle

Tämä on lähestulkoon tulossa valmiiksi, vaikeuksien kautta...

...vihdoinkin olen ymmärtänyt ohjeen
...saanut tilattua lisää lankaa sen loputtua kesken
...ja saanut neulottua ne 6 400 000 silmukkaa mitä työ vaati
ja nyt totean että kas, siitähän tulikin kaapu!

Siis takki roikkuu polvissa! Ohjeen kuvassa se on vain puoleenväliin reittä?!
Hmm? Enkö sittenkään ymmärtänyt ohjetta?

En ole pituudella pilattu alhaalta ylös enkä ylhäältä alas mitattuna -> takki roikkuu polvissa.
Ja käytin erheen myötä pikkuisen liian paksuja puikkoja, ja takkihan neulottiin sivulta toiselle eikä ylhäältä alas kuten yleensä -> takki roikkuu vielä enemmän polvissa.

Olen taas tosi ovela ja kokeilen, jos saisin ompelemalla vähän kiristettyä saumoja ja reunoja ja kurottua neuletta kuosiin.. Eli kalalankaa sivusaumoihin ja etureunoihin ja kiristystä ja sitten ompelen.


No kokeilin ja katinvillat.

Seuraava aatos on ottaa sakset käteen.


Enpä ole neuleen leikkaamista harrastanut, en ole ihan varma uskallanko..... 
Vaikka ihan terminkin löysin tälle toiminnalle

steeking

eikö kalskahdakin vähän pelottavalle?



Hölmöilyjeni tähden minulla on yksi ylimääräinen takakappale jo valmiina tätä samaa burkhaa, voin olla varma siitä että sille ei ole käyttöä! En aio tehdä toista samanlaista kaapua!

 Saatoin siis kokeilla purkamista tuohon kappaleeseen. Ja siis jos tän neulominen on ollut hidasta niin ei hätää, niin on sen purkaminenkin! Lanka jää solmuun joka ikisessä reunassa. 

Kiva.







Jään ihmettelemään tätä kovan onnen takkia.


maanantai 4. huhtikuuta 2011

Kaksi kirjaa ja kateviljely

Periaatteessa katselen tosi mielelläni kaikenlaisia puutarhaohjelmia, mutta mua vähän ärsyttää niissä se meininki että
" Me ostettiin tällainen ruukku, säkki multaa ja kasa taimia, istutetaan nää tänne ja *plim* kaikki on valmista ja ihanaa."

Ikinä niissä ohjelmissa ei esiinny meikäläisen todellisuutta eli vanhoja kulahtaneita ruukkuja/kukkapenkkejä täynnä vähäravinteista umpikuivunutta mullan tapaista, jossa törröttää pystyssä umpikuolleita edellisen vuoden istutuksia! Eikä niissä ohjelmissa ole itse kasvatettuja taimia, jotka ovat osa venähtäneet ylipitkiksi honteloiksi ja ovat kaikkea muuta kuin elinvoimaisia - ja osa kitukasvuisia käppyröitä jotka eivät vaan kasva vaikka niitä kuinka hoitaisi.


Sain haltuuni tällaiset kirjat, jotka ovat herättäneet mielenkiintoani kovasti paljon!
Joko nyt aukeaisi puutarhan hoidon mystisimmät salat?

Ensimmäinen heistä on

"Luomutarhurin opas" kirjoittajanaan Gisela Keil.


"Asiantuntijan neuvoja seka- ja kateviljelystä, viherlannoituksesta, kompostoinnista, maanparannuksesta sekä luonnonmukaisesta kasvinsuojelusta"

Tässä kirjassa tuntuisi olevan tosi paljon asiaa.
Osa ihan tuntuu niin tieteelliselle mulle, että en malta ymmärtää kaikkea...

Mitä on dolomiittikalkki ja kiekikieki ??







Toinen kirja, joka intoutti mua onpi

Ruth Stout & Ingrid Olausson:
"Vaivatonta puutarhanhoitoa"

Toi kuullostaa todella houkuttelevalta toi VAIVATONTA!

"Lopeta kitkeminen, haraaminen ja kastelu! Et tarvitse myöskään väkilannotteita etkä myrkkyjä, vaan puutarhasi kukoistaa vaivattomasti ja luonnollisesti."

luvataan takakannessa. Aah... Tuohan kuullostaa taivaalliselta!

Niinpä mä tässä nyt mietin, jotta mistä ihmeestä käyn tempaisemassa pari paalia olkia??

Nyt niin syyhyttää sormia, tekis mieli jo päästä möyhää pihalle.

Ensi kesänä kyllä saattaa olla muutakin ajateltavaa kuin puutarha ja kasvimaa, jos remppa remppanen jyllää täysillä, mutta ainakin sitten joskus haluan kasvimaan täyteen kukoistukseen...

sunnuntai 3. huhtikuuta 2011

Yhdenlainen Gulassi

Ainekset:


Lihaa (karjalanpaistilihoja, kuinka ovelaa)
Sipulia 

Porkkanaa
Paprikaa
Perunaa
Tomaattia
Tomaattimurskaa ja -pyrettä
Valkosipulia
Pippuria
Suolaa
Chiliöljyä






Ensin käräyttelin lihoja valurautapadassa. 
Sitten kaikki muut ainekset pataan sekaan, seuraavassa järjestyksessä:



sipulit, tomaattimurskaa ja vettä, porkkanat ja perunat, paprikat ja tomaatit. 
Viimeiseksi vielä valkosipulit ja muut mausteet. Tuli aikas täyttä. 
Ihmeen pieni kippo.

Laitoin padan vielä uuniin 200°C:een, annoin olla siellä noin 1½ tuntia.
Jälkiä siivotessani löytyi vielä yksi piiloutunut pataan päätymätön paprikanpala, mutta eihän se sinne pataan olisi enää edes mahtunutkaan... ;)





Ja niinpä olikin lemppariruokani valmis!
Nam!