maanantai 31. tammikuuta 2011

Vyötärön kavennus ja helmikuu

Vyötärön Kavennus -operaation aloittamisesta on noin kuukausi kulunut, joten nyt on aika katsella missä mennään ja tehdä vähän välitiliä.

Suunnitelmissa oli hiilihydraattien vähentäminen ja tammikuun ajaksi piti myös liha jättää lautaselta pois. Nooooh....

Jos suunnittelee hiilihydraattien vähentämistä sitä eksyy tietysti karppaus.infon sivuille. Olen joskus aiemminkin vähän tutustunut asiaan, mutta nyt alkoi tuntua siltä, että tätä pitäisi kokeilla. No yllättäen ei tuo lihan pois jättäminen samanaikaisesti tuntunut kovin hyvältä idealta.

Ja mun kun ei pitänyt mihinkään uskontoon hurahtaa tässä operaatiossani.... No en kai hurahtanutkaan, mähän vain kokeilen!

Kaksi viikkoa vetelin tiukkaa linjaa ja paino alkoi pudota. Kahden viikon tiukkailun jälkeen höllensin vähän otetta, toisin sanoen rouskuttelin omenaa yms.

Eli kaikki herkut jäivät pois, sipsit, limut, pullat, suklaa, jäätelö. Höllennyksen jälkeen nautiskelin todella tummaa suklaata palan silloin ja toisen tällöin. Peruna, pasta, riisi, leipä ja muut viljatuotteet jäivät kokonaan pois ja vihanneksia/hedelmiä/kasviksiakin tuli käytettyä tietyin rajoituksin.

Yksi ruutu = yksi päivä
Paino näyttäisi pudonneen, suunta on selkeästi laskeva, paitsi viimeiset muutamat päivät kun viiva kiitänyt rakettina ylöspäin.. Eikä tällaisessa joka aamuisessa punnitsemisessa mitään järkeä ole, mutta kun on niin kiva piirrellä kuvaajia :) hah hah!

Karppauksen suurin hyöty lienee siinä, ettei ole niin tajuton nälkä ja mässyttämisen himo yllä kaiken aikaa kun pistelee pekonia poskeen? Mutta silti aion vähän "normalisoitua" ja seuraavan kuukauden ajan ottaa ainakin ruisleivän ja hedelmät rajoituksetta käyttöön. Tiukkaan karppaukseen voi palata joskus myöhemmin jos tuntuu siltä, juuri nyt ei tunnu.

Ja seuraavaksi pitää varmaan tutustua glykeemiseen indeksiin ja glykeemiseen kuormaan. Vielä en pysty ihan hahmottamaan mitä eroa sillä on karppaamisen kanssa? Eikö molemmissa vältellä suunnilleen samoja ruoka-aineita?

Mitä ikinä ruokavaliota sitä sitten noudattaakin niin näihin pyrin:
  • transrasvojen välttely
  • lisäaineiden välttely
  • turhien sokerien välttely
  • ylipäätään kaikkien teollisten huttujen välttely
Yhä edelleen se totuus taitaa piillä siinä "syö vähemmän liiku enemmän" -väitteessä...
Tammikuun liikkumiset jäivät ihan liian vähälle, nyt on koko helmikuu aikaa petrata.

Ja vielä pieni päiväkirjan pätkä..

1. päivä Päätä alkoi särkeä. Luultavasti kylläkin syönyt liikaa hiilareita.

2. päivä Päätä särkee. Koko yön mietin syömisasioita, että mitä sitten laitan syötäväks. Jo tuntui kananmunat alkavan tökkiä (eilen 4 kpl, liikaa..). Tänä aamuna vain yksi. Aloin punnita ja laskea hh määriä, eihän niitä muuten tajua paljonko mitä on missä. "Erittäin vähä-hh-pitoisen" aamiaisen jälkeen jo 12g (päivän 20g annoksesta..) oli täynnä, oho! Todisti, että helpompi tajuta määrät jos oikeasti laskee ne. Lounaan jälkeen nälkä pysynyt yllättävän hyvin poissa. Ei tee kuin cashew-pähkinöitä mieli, ne oli niin sikahyviä! Saan isoja vesilaseja juotua, ihmeellistä, yleensä en saa vettä vedettyä millään, paitsi raskaana ollessa oli mieletön jano koko ajan.

3. päivä Päänsärky loppunut (paremmat yöunet saattoivat vaikuttaa). Ei ole mikään hullu nälkä. No hitto, jos on kanafileen vetänyt aamiaiseks ja heti kohta lounaalla jauhelihaa, ni toisaalta ihme jos nälättää..?

5. päivä Ihmeellisen energinen olo. Paino 59.5 kg,  ei ole tippunut siis.
7. päivä Vähän vatsakipua
8. päivä 58.3 kg, vatsa vähän pipi
12. päivä 57.8 kg, aivan hillitön mässyhimo, suklaakakkua, jäätelöä, suklaata, yms sipsejä tekee mieli.
13. päivä  57.6 kg, onks tää yhtään järkevää? Kaipaan jo ihan normaalia ruokaa.
20. päivä Ilmeisesti sekosin treffeillä ollessani kun söin leipää, ranskanperunoita ja jäätelöä

Tähän viimeiseen tunnustukseen onkin hyvä lopettaa tämä tämänkertainen selonteko, kuukauden päästä aiheesta sitten lisää ;)

torstai 27. tammikuuta 2011

Paistinpannuilua

Mua hämmästyttää paistinpannujen tuhoutumisen vauhti. Mitä kalliimman paistinpannun ostaa, niin sitä nopeammin sen superpinnoite salaperäisesti tuhoutuu. Luulen, että näillä seuduilla liikkuu HaarukkaHenkilö, jonka elämäntehtävä on käydä rapsuttelemassa etenkin uusia paistinpannuja.

Superpinnoitteen superlohkeamat

Tietysti voi myös ostella halpoja paistinpannuja, ja nakella niitä romunkeräykseen sitä mukaa kun pinnoitteet lohkeilevat (nam, pikantti lisä ruokaan) ja pohjat vääntyvät. Mutta moinen toiminta ei tunnu kovin järkevältä millään mittarilla mitattuna.

Sain tarpeekseni ja panostin pariin teräspannuun. Tai pannuun ja kasariin, jos tarkkoja ollaan. Ihanan vapauttavaa: ei tarvitse vahtia, kuka minkäkinlaisella työkalulla pannuja lähestyy, tai millä tyylillä ne aiotaan pestä. Pannut saa työntää vaikka astianpesukoneeseen, eivätkä ne ole hankaavistakaan pesumetodeista moksiskaan. Aah.



Herkkiksille, kuten kananmunalle ja vaalealle kalalle pinnoitettu pannu tosin on yhä turvallisempi. Että niitäkin vielä tarvitaan.



En ehkä osannut ihan oikeista paikoista etsiskellä, kun en meinannut löytää moisia pannuja mistään. Mutta lopulta löysin tieni Chez Mariuksen aarteiden äärelle :)


tiistai 25. tammikuuta 2011

Kiuashaaveilua


Tulevaan saunaamme kiukaaksi valikoitunee tällainen yhdistelmäkiuas, joka toimii sekä sähköllä että puulla. Saa fiilistellä tulitikkujen kanssa, ja toisaalta voi vain nopeasti napsauttaa kiukaan päälle, jos ei tulella leikkiminen juuri kiinnosta.


Näitä ei ilmeisesti kovinkaan moni firma valmista, Misa Oy on ainoa valmistaja jonka minä löysin.

Aluksi vierastin kiukaan ulkonäköä, mutta nyt jo muutaman päivän fiilistelyn jälkeen olen aivan ihastunut siihen!

Puu-/sähkötoiminen laavukiuas
Kuva kopioitu Misa Oy:n sivuilta

Hintaa kiukaalla tosin on sillä tyylillä, että parikin halvempaa versiota saisi samalla rahalla, mutta ehkä säästökohteeksi otetaan sitten joku muu kuin kiuas. 

Vaikkapa... polttopuu..?? 

Tulee viileähköt löylyt.. ;)

maanantai 24. tammikuuta 2011

Mitä kuuluu chiliöljylle?

Olinpas vallan unohtaa.. piti tulla kertomaan kokemukset tästä chiliöljykokeilusta.




 Jotenkin kuvittelin, että maku voimistuisi ihan hullun huimasti, mutta tämä on ihan täysin siedettävä. Saa lorottaa ruokaan sekaan enemmän kuin pienen pisaran, tästä ei lähde taju. Tämähän kyllä tietysti riippuu täysin chililajikkeesta.



Mutta on kyllä todella paljon näppärämpi käytössä tämä lorautussysteemi kuin että lähtisi palkoa murskaamaan ja sotkisi sormet ja leikkuulaudat ja kaikki chilimurskaan. 
Tätä teen taatusti jatkossakin!

torstai 20. tammikuuta 2011

Kaakelit seinille nukkekotiin -leikkaamaton versio

Mulle on jostain kummasta jäänyt kätköihin tällaisia kaakelin palasia, joilla on tarkoitus kaakeloida nukkekodin kylpyhuone.

 

Aloin suunnitella tätä kylppäriremppaa ja toivoin saavani sopivamman kokoisia kaakeleita. Kaikki kunnon kaakeloitsijat näyttävät kuitenkin olevan lomilla (takan muuraajan kanssa ilmeisesti). Enkä sitten itse saanut kaakeleita esimerkiksi mattoveitsellä pienittyä (enkö todella..? Yllättävää!! Hah hah!!)


Keinojen vähäisyydestä johtuen päätin leikata kaakelit sopiviksi tussilla ja lyijykynällä.




Kaakeleita ja etenkin kaakeleiden saumoja on toisinaan oikeassakin elämässä hankala puhdistaa, mutta että nämä sauman penteleet huuhtoutuvat jo pienestä pyyhkäisystä kokonaan pois!

Mietin josko heidät voisi päällystää jollain, hiuslakalla tai jollain muulla lakalla, jotta joskus voisi pölyjäkin pyyhkiä. Mutta tämä jää tulevaisuuden tutkimusaiheeksi.


Kas, kaakelinleikkaaja epäskarppina! 
Tässä tilanteessa toki ihan hyvä piirre tuo poispyyhittävyys... ;)

tiistai 18. tammikuuta 2011

Solsidan


Aivan mahtavan tv-ohjelman uudet jaksot alkoivat taas. 


Kymmenen uutta parikymmenminuuttista hubaa luvassa, tai siis ensimmäinen ehti jo mennä, uusintakin ikävä kyllä. Uusinta tulee nääs sunnuntaina iltamyöhään.



FST5 ja ruotsalaista perhe-elämää. 


Kelpaa! :)




maanantai 17. tammikuuta 2011

Viinipullon korkeista kehykset

Viinin lipittämisestä seuraa tietysti askartelua jäljelle jääneistä korkeista. Jos nyt nykyisin pulloissa on enää korkkikorkkeja? Jos nyt kukaan enää juo viiniä pullosta eikä hanapakkauksesta?


Halkaisin korkit leipäveitsellä leikkaamalla, oli aikas kettumaisen hankalaa, mutta onnistui. Sitten naulasin puolikkaat pötköksi puualustaan, joka tässä tapauksessa on viinilaatikon kansi.


Varsinaisia kunnon taulunkehyksiähän näistä ei tule, kun ei lasia saa viritettyä päälle. Jonkinlaisen muovin vielä varmasti saisi pysymään paikallaan. Kuvan vaihtaminen kehyksiin saattaisi tosin olla aika työlästä.


 Ihmetteleväinen Mikki on piirrustettu hiilenpalalla pahville, ääriviivoissa on käytetty tussia tai kuulakärkikynää tai molempia.


Eli tässä syy vältellä hanapakkauksia? 

Ja ei muuta kuin viiniä lipittämään! :)

lauantai 15. tammikuuta 2011

Viinin lipittäminen ja altshiimer

Silloin tällöin on kiva lipittää punaviiniä lasi tai pari. Vielä kivemmaksi homman tekee se jos sattuu nauttimaan mausta :)
Mutta minulla on ihan toivoton altshiimer tässä asiassa.. en koskaan jaksa muistaa miten mikäkin viini mieltymyksiini passaa. Voin katsoa pullon etikettiä ja todeta, että tutun näköinen on, nähty sata kertaa, mutta minulla ei ole aavistustakaan pidänkö kyseisestä viinistä vai en!  

Ratkaisu ongelmaan (alkoholiongelmaan!) on kehitetty aikoja sitten, toteutettu vasta nyt:


Etiketit talteen ja omat merkinnät viereen. Kommentteja voi sitten täydentää joka maistelukerralla.





Kolmen pullon otoksen jälkeen havaittavissa mieltymystä Cabernet Sauvignoniin.

 Ilmeisesti otan sitten tämän paperikasan aina mukaan jos Alkossa aion asioida? 

BUAHHAH!! :)


perjantai 14. tammikuuta 2011

Esitteitä esitteitä

Olen alkanut katsastaa kylpyhuonekalusteiden ja kodinhoitohuonekaapistojen ja kaakeleiden tarjontaa. En ole löytänyt moneltakaan firmalta selkeätä tuoteluetteloa ja hinnastoa: "Tässä kaappi, mitat ovat nämä ja hinta tämä". Suurin osa kehottaa ottamaan yhteyttä niin neuvotellaan. Ei, en halua ottaa yhteyttä, haluan vasta haistella mahdollisuuksia ja nähdä vaihtoehtoja. Lukea mitä materiaalia minkäkin hintainen tuote on. Olen ainoastaan Ikealta ja Kvikiltä löytänyt moiset listat ja niistäkin Ikeaa klikkaillessa koneella hermoni kuukahtavat. No ehkä pitää ottaa yhteyttä.



Taapero on kanssani antaumuksella uppoutunut näihin esitteisiin. Mielelläni pitäisin kyllä sivut tallessa, paremmin ehkä löytäisi etsimänsä.



Ja törmäsin tällaiseen minua miellyttäneeseen lavuaarin sijoitukseen:
Kuva kopioitu www.pukkila.com:n sivuilta



Kun ei osaa päättää kummalle sivulle lavuaarin lykkäisi niin lykkää se keskelle!
Nurkassa oleva lavuaari viehätti mua, ehkä just siksi, 
että tiukkaa päätöstä oikeasta tai vasemmasta ei tarvitse tehdä ;)
Säilytystilallisesti jäänee sen verran hukkaa tuonne altaan vieruksiin, että näin emme kuitenkaan lavuaaria laita.

Mä olen siis päässyt jo tosi pitkälle näissä suunnitelmissa... :)


torstai 13. tammikuuta 2011

Jos ymmärtäisi lukemansa

Aloin neuloa itselleni neuletakkia Drops Designin ohjeella. 

Ameeba? Musta aukko?
En ole tällaista ameeban näköistä lankakerää ennen käytellytkään..
Ihan pelotti käydä kiinni.

Vivaldi
56 % mohair
14 % villaa
30 % polyamidia

Luin ohjetta, loin silmukat -ja siihen loppui sitten se. En ymmärrä lukemaani. Ei ymmärrä ei! Yritin helpottaa tilannetta lukemalla ohjetta alkuperäiskielellään, siis norjaksi! No sehän sujuukin sitten tosi paljon paremmin HAH HAH! Eli ei.

Meinasin jo antaa ohjeen Miehelle luettavaksi, ruotsinkielen taitajana hän olisi saanut luvan osata myös norjaa sen verran, että olisi selventänyt ohjeen minulle. Neuleohjesanasto olisi myös varmasti todella hyvin Miehen hallussa. HAH HAH!


Kiitos internetin ja sieltä löytyvien ohjeiden!
Sain ymmärryksen patenttineuleeseen, jota en siis näemmä myöskään ole aiemmin harrastanut.


Paksukainen Eskimo ja ohukainen Vivaldi


Neuleestahan tulee ajatustakin ohuempaa! Ja tässähän menee
puoli elämää aikaa!
Ei etene ei!

On kyllä niin ohutta lankaa, että ei ihmekään kun ei tunnu etenevän, vaikka kuinka puikot kuumina viuhtoo menemään ;)

Esittelen tuotoksen sitten sen puolen elämän jälkeen...


keskiviikko 12. tammikuuta 2011

munakoiso zuccini jauhis


Kesäkurpitsaa
munakoisoa
tomaattimurskaa
sipulia 
valkosipulia
jauhelihaa
juustoa raasteena

suolaa, pippuria, chiliä



Valkosipulia siis myös!








Lihat pannulle. Sipulit sekaan ja tomaattimurska ja mausteet.

Tästä voisi periaatteessa vaikka päätellä, että mun lihaton tammikuuni on aivan kukkua. 

Hmphf.

Mutta tähän aiheeseen pitää palata kuun vaihteessa.


Munakoisot ja kesäkurpitsat olisi ehkä mielummin voinut viipaloida, mutta mie vain palottelin. 


Kaikki vuokaan ja juustoraasteet päälle. Tässä oli edamia ja emmentalia.
 

 Uuniin 200°C:seen noin 30 minuutiksi.

Olipas näpsäkkä ruoka aikas vähällä vaivalla!

maanantai 10. tammikuuta 2011

Laatikko täynnä lankaa





Villapaidan valmis etukappale, 
sisältäen 4 ja 1/2 kerää..

..takakappale puikoilla..

 ..vasen hiha..

..oikea hiha..



..ja yksi kerä mustaa Eskimo lankaa jäljellä. 
Siis YKSI!

Aaargh, mitä nyt taas tapahtui?!

Taisi tulla pieni tauko tähän työhön.. :)

perjantai 7. tammikuuta 2011

Peitto isoäidinneliöistä


Tässä on projekti, johon ei edes viisivuotissuunnitelma riittänyt...

Tuollaisia erivärisiä puuvillalankoja ostin joskus kauan aikaa sitten. 
Siis kauan.. muistelisin, että edes teini ei ollut vielä syntynyt silloin, eli ehkä noin 15 vuotta sitten?! Langat olivat Sokoksella jossain superalennuksessa. Vyötteistä ei luonnollisestikaan ole enää suikalettakaan jäljellä.


Vuosien saatossa olen langoista tehnyt sitä ja tätä, mutta en mitään valmiiksi asti.

Vuosi tai kaksi tai ennemminkin kolme sitten aloin virkata niistä isoäidinneliöitä.












Aloin mallailla heistä peittoa.



Tämän järjestyksensä saavuttivat jo joskus... syksyllä 2009? Ei mitään kiirettä..


Vihdoin tänä talvena aloin suunnitella neliöiden kiinnittämistä ja kaivoin ne taas esiin.
Ja Taaperon toimesta neliöt seikkailivat varmaan jokaisella kämppämme neliöllä,
vähän haastetta hommaan.


Olin myös huomaavinani taaperon pyyhkivän nenänsä yhteen neliöön.
Ja Mies käytti yhtä sellaista lasinalusena.
Hienoa, että virkkauksiani arvostetaan ja niille löytyi heti käyttöä :)

Koska kaikki pitää tehdä mahdollisimman vaikeasti virkkasin rivin neliöitä kiinni toisiinsa tuollalailla hassusti...

...ja sitten pohdin kuinka kummassa etenen hommassa? Kokeilin miljoonaa eri tapaa (kevyttä liioittelua) virkata neliöt toisiinsa, mutta aina jälki oli tosi paksua tönkköä!

Miten virkataan asioita epätönkösti yhteen?

Päädyin isoon neulaan ja lankaan.


Mies ystävällisesti huomautti peitossa olevan tuollaisia reikiä.. ;)

Kiva pikku väriläiskäpeitto vaikka vaunuihin 
kun kohta täällä ei varmaan kukaan enää edes istu vaunuissa...! Nooh, nukelle sitten.. :)



  Ja just nyt viimeisimmässä Suuri Käsityö -lehdessä oli isoäidinneliöistä juttua!
"TUMPELOKIN OSAA!" Kiva.. :)

"supertrendikäs" :)