Paluu työelämään koitti kahden vuoden "kotona makoilun" jälkeen ja Taaperon tarhailu tarkoitti luonnollisesti vaippapyykkikassin tarvetta. Mikä ihana tekosyy alkaa leikkiä muovipusseilla ja silitysraudalla ja alkaa silittää muovipusseja!! :)Olin kaverilta kuullut tällaisesta muovipussien silityksestä ja pussukoiden ompelusta ja ajattelin sitten heti kokeilla täräyttää tällaisen vähän isomman pussukan! Kokemusta omaavan ohjaajan läsnäolo ei olisi touhussa ollut haitaksi, mutta enpä ehtinyt sen kummemmin neuvoja kyselemään, niin näillä eväillä mentiin....
Leikkasin parista jätesäkistä sivut auki ja silitin yhden mustan ja yhden oranssin säkinpalan yhteen. Raudan ja muovin välissä pidin harsoa ja sitten myöhemmin luin netistä, että leivinpaperi olisi voinut olla tosi kova juttu...Aloittelin pienellä lämmöllä, mutta kun juuri mitään ei tuntunut tapahtuvan lisäsin lämmöt täysille. Ehkä vähän liian kuumaa... Kun olin saanut ne kaksi yhteen niitattua silittelin vielä kuvallisen muovin siihen mustan puolen päälle.
Aah kuinka aikaavievää. Löysin vielä toisen Mikki-pussin ja kokeilin ehkä järkevämmällä tyylillä: kaikki kolme kerrosta yhdellä kerralla silittäen. Välillä muovi kutistui ihan pöpinä ja välillä ryppyili ja teki vaikka mitä. En ihan päässyt sulan muovin sielunmaisemaan täysillä kiinni, en ole varma olisiko joistain paikoin pitänyt silitellä enemmän vai vähemmän ja kuumemmalla vai kylmemmällä....
Viivotinsuoraa kangasta tässä hommassa ei kyllä synny, ei ainakaan minun käsittelyssäni, mutta pussin siitä sai aikaiseksi.
Ja koska ehkä vihaan vetoketjun ompelua (kun eihän sitä koskaan voi saada kohilleen!) aloitin homman sen ompelulla jotta sivusaumat ommellaan sitten sieltä kiinni missä vetoketju määrää niiden olevan. Kuinka ovelaa!
Pohdiskelin saumojen ulkonäköasioita ja päädyin tähän ratkaisuun: ensin sivut kiinni ihan oikealta puolelta ommellen ja sitten kanttinauhaa (vinonauhaa? mitä eroa niillä on?) päälle. Ja kanttinauhan ompelin käsin kun en jaksanut koneeseen vaihtaa punaista lankaa... voi ihmelaiskuuden huipentumaa! Sitten vaan sormet verillä ompelua kaiken yötä! Hah hah! Löysin kyllä sormustimeksi jonkun pienen muovisen korkin, mutta se ilo ei kauaa kestänyt kun Taapero sen salaisesti kuljetti johonkin salaiseen paikkaan....
Ja tuo vetoketjun muuttuminen valkoisesta ruskeaksi ei ole aistiharha, vaan tekeillä oli kaksi säkkiä yhtäaikaa ja ainoastaan toinen on toistaiseksi päässyt valmiiksi asti.... ;)
Olipas mielenkiintoinen pussukantekotapa ja tosi kivoja pusseja näämmä tulikin. Ilohan tuommoisissa on vaippoja kanniskella mennen tullen.
VastaaPoistaMukavaa työhönpaluuta ja tarhailua sinne teille päin.
Joo minustakin tää oli tosi jänskä homma ja haluan ehdottomasti kokeilla lisää, jos vaikka oppis silittelemään jotenkin joutuisammin, rypyttömämmin ja ...tasaisemmin?
VastaaPoistaJa kiitoksia!! :)
Hahaa, se ei ole koskaan nopeaa ja helppoa silittää muovipusseja toisiinsa, ne ovat oikeita pirulaisia, ja aina seuraava kerta menee ihan eri lailla kuin edellinen :)
VastaaPoistat. been there, done that