Kaveri laittoi mulle Facebookissa kuvan virkatusta pääkallohuivista ja pyysi tekemään hänelle sellaisen jos ylimääräistä aikaa sattuisi löytymään. Jengi ilmeisesti oletti että ylimääräistä aikaa löytyy ylenmäärin, sillä muutama muukin tilaili sitten sellaisen....
Linkki huivin tosi selkeään kuvalliseen ohjeeseen onpi tässä:
Lankaostoksillekaan en joutanut lähteä kun piti jo aloittaa,
hyvä että kaapeista löytyy kaikenlaisia lankoja. Aina :)
Homma sujui ohjeista silmukka silmukalta tankaten. Ohje ruotsinkielinen, ihanan seksikästä lukea sitä täällä riikinruotsiksi ääneen ;) (mulla on aina tapana lukea virkkausohjeita ääneen..?)
Aika pian ohjetta ja kuvia tuijottaessa aukeni silmukoiden nimille suomennoksetkin. Luftmaskar? Ilmamatoja? Tai ehkä kuitenkin ketjusilmukoita!
Käytössäni oli violettia ja mustaa akryylilankaa, virkkailin nro 5 koukulla.
Eteni suht vauhdikasta tahtia kunnes....
Huivin tekeminen joutui jäähylle kun muutaman kuvion jälkeen havaitsin jonkun olevan erittäin vialla, eikä väsyneet silmäni kyenneet näkemään virhettä. Aloitin mustan huivin ja jätin violetin lepäämään.
Jossain vaiheessa aloin vihdoinkin ihan hiffata tän kuvion juonen, yhtäkkiä ei enää tarvinnutkaan tyhmänä tuijottaa ohjeen kuvia. Ja siinä vaiheessa violetin huivin erhekin löytyi aika äkkiä!
Onneks ei tarvinnut purkaa kovin paljoa....Eipä. Argh!
Violetti huivi koki toisenkin kolauksen kun kävin ostamassa kesken loppunutta lankaa lisää. Oli vähän eriväristä violettia. Että toi ensimmäinen kokeilu jäi sitten ensimmäiseksi kokeiluksi. Harjoituskappale.
 |
Keskellä violetti huivin alku,
vasemmalla ylhäällä "samanvärinen" huivi. Tooosi läheltä liippaa... |
Tein mustan huivin myös Florica-villalangasta nro 4 koukulla.
Kylläpä sai pääkalloilla hurjasti paljon enemmän samankokoisen tuotoksen saavuttamiseksi
verrattuna tuohon akryyliseen, 21 kpl vs 36 kpl kalloloita.
Yksi frendi päätti olla erilainen nuori ja halusi huivinsa tuubimuotoisena. Selevä. Koska en ole mikään luonnonlahjakkuus jouduin muutamia hetkiä pohtimaan mistä kohtaa kapinoin kolmiota synnyttävää ohjetta vastaan. Näemmä päädyin toimiviin ratkaisuihin, jee!
Tasaisin väliajoin löytyi edellisiltä riveiltä kahden ketjusilmukan sijasta kuusi ketjusilmukkaa tai kuuden sijasta kaksi tai jotain vastaavaa yhtä miellyttävää, että noita purkuhommia on taatusti tullut tehtyä ainakin yhden kokonaisen huivin verran. On käynyt koukku niin kuumana, että se ihan taipui....
Tai sitten mä vain istuin sen päälle ;)
Alkoi ton viimeisen huivin kohdalla tulla pääkallot jo korvista,
mutta nyt oikeastaan tekisi mieli aloittaa vielä yksi..... Ehkäpä ihan itsellenikin, hmm?
