maanantai 31. tammikuuta 2011

Vyötärön kavennus ja helmikuu

Vyötärön Kavennus -operaation aloittamisesta on noin kuukausi kulunut, joten nyt on aika katsella missä mennään ja tehdä vähän välitiliä.

Suunnitelmissa oli hiilihydraattien vähentäminen ja tammikuun ajaksi piti myös liha jättää lautaselta pois. Nooooh....

Jos suunnittelee hiilihydraattien vähentämistä sitä eksyy tietysti karppaus.infon sivuille. Olen joskus aiemminkin vähän tutustunut asiaan, mutta nyt alkoi tuntua siltä, että tätä pitäisi kokeilla. No yllättäen ei tuo lihan pois jättäminen samanaikaisesti tuntunut kovin hyvältä idealta.

Ja mun kun ei pitänyt mihinkään uskontoon hurahtaa tässä operaatiossani.... No en kai hurahtanutkaan, mähän vain kokeilen!

Kaksi viikkoa vetelin tiukkaa linjaa ja paino alkoi pudota. Kahden viikon tiukkailun jälkeen höllensin vähän otetta, toisin sanoen rouskuttelin omenaa yms.

Eli kaikki herkut jäivät pois, sipsit, limut, pullat, suklaa, jäätelö. Höllennyksen jälkeen nautiskelin todella tummaa suklaata palan silloin ja toisen tällöin. Peruna, pasta, riisi, leipä ja muut viljatuotteet jäivät kokonaan pois ja vihanneksia/hedelmiä/kasviksiakin tuli käytettyä tietyin rajoituksin.

Yksi ruutu = yksi päivä
Paino näyttäisi pudonneen, suunta on selkeästi laskeva, paitsi viimeiset muutamat päivät kun viiva kiitänyt rakettina ylöspäin.. Eikä tällaisessa joka aamuisessa punnitsemisessa mitään järkeä ole, mutta kun on niin kiva piirrellä kuvaajia :) hah hah!

Karppauksen suurin hyöty lienee siinä, ettei ole niin tajuton nälkä ja mässyttämisen himo yllä kaiken aikaa kun pistelee pekonia poskeen? Mutta silti aion vähän "normalisoitua" ja seuraavan kuukauden ajan ottaa ainakin ruisleivän ja hedelmät rajoituksetta käyttöön. Tiukkaan karppaukseen voi palata joskus myöhemmin jos tuntuu siltä, juuri nyt ei tunnu.

Ja seuraavaksi pitää varmaan tutustua glykeemiseen indeksiin ja glykeemiseen kuormaan. Vielä en pysty ihan hahmottamaan mitä eroa sillä on karppaamisen kanssa? Eikö molemmissa vältellä suunnilleen samoja ruoka-aineita?

Mitä ikinä ruokavaliota sitä sitten noudattaakin niin näihin pyrin:
  • transrasvojen välttely
  • lisäaineiden välttely
  • turhien sokerien välttely
  • ylipäätään kaikkien teollisten huttujen välttely
Yhä edelleen se totuus taitaa piillä siinä "syö vähemmän liiku enemmän" -väitteessä...
Tammikuun liikkumiset jäivät ihan liian vähälle, nyt on koko helmikuu aikaa petrata.

Ja vielä pieni päiväkirjan pätkä..

1. päivä Päätä alkoi särkeä. Luultavasti kylläkin syönyt liikaa hiilareita.

2. päivä Päätä särkee. Koko yön mietin syömisasioita, että mitä sitten laitan syötäväks. Jo tuntui kananmunat alkavan tökkiä (eilen 4 kpl, liikaa..). Tänä aamuna vain yksi. Aloin punnita ja laskea hh määriä, eihän niitä muuten tajua paljonko mitä on missä. "Erittäin vähä-hh-pitoisen" aamiaisen jälkeen jo 12g (päivän 20g annoksesta..) oli täynnä, oho! Todisti, että helpompi tajuta määrät jos oikeasti laskee ne. Lounaan jälkeen nälkä pysynyt yllättävän hyvin poissa. Ei tee kuin cashew-pähkinöitä mieli, ne oli niin sikahyviä! Saan isoja vesilaseja juotua, ihmeellistä, yleensä en saa vettä vedettyä millään, paitsi raskaana ollessa oli mieletön jano koko ajan.

3. päivä Päänsärky loppunut (paremmat yöunet saattoivat vaikuttaa). Ei ole mikään hullu nälkä. No hitto, jos on kanafileen vetänyt aamiaiseks ja heti kohta lounaalla jauhelihaa, ni toisaalta ihme jos nälättää..?

5. päivä Ihmeellisen energinen olo. Paino 59.5 kg,  ei ole tippunut siis.
7. päivä Vähän vatsakipua
8. päivä 58.3 kg, vatsa vähän pipi
12. päivä 57.8 kg, aivan hillitön mässyhimo, suklaakakkua, jäätelöä, suklaata, yms sipsejä tekee mieli.
13. päivä  57.6 kg, onks tää yhtään järkevää? Kaipaan jo ihan normaalia ruokaa.
20. päivä Ilmeisesti sekosin treffeillä ollessani kun söin leipää, ranskanperunoita ja jäätelöä

Tähän viimeiseen tunnustukseen onkin hyvä lopettaa tämä tämänkertainen selonteko, kuukauden päästä aiheesta sitten lisää ;)

torstai 27. tammikuuta 2011

Paistinpannuilua

Mua hämmästyttää paistinpannujen tuhoutumisen vauhti. Mitä kalliimman paistinpannun ostaa, niin sitä nopeammin sen superpinnoite salaperäisesti tuhoutuu. Luulen, että näillä seuduilla liikkuu HaarukkaHenkilö, jonka elämäntehtävä on käydä rapsuttelemassa etenkin uusia paistinpannuja.

Superpinnoitteen superlohkeamat

Tietysti voi myös ostella halpoja paistinpannuja, ja nakella niitä romunkeräykseen sitä mukaa kun pinnoitteet lohkeilevat (nam, pikantti lisä ruokaan) ja pohjat vääntyvät. Mutta moinen toiminta ei tunnu kovin järkevältä millään mittarilla mitattuna.

Sain tarpeekseni ja panostin pariin teräspannuun. Tai pannuun ja kasariin, jos tarkkoja ollaan. Ihanan vapauttavaa: ei tarvitse vahtia, kuka minkäkinlaisella työkalulla pannuja lähestyy, tai millä tyylillä ne aiotaan pestä. Pannut saa työntää vaikka astianpesukoneeseen, eivätkä ne ole hankaavistakaan pesumetodeista moksiskaan. Aah.



Herkkiksille, kuten kananmunalle ja vaalealle kalalle pinnoitettu pannu tosin on yhä turvallisempi. Että niitäkin vielä tarvitaan.



En ehkä osannut ihan oikeista paikoista etsiskellä, kun en meinannut löytää moisia pannuja mistään. Mutta lopulta löysin tieni Chez Mariuksen aarteiden äärelle :)


tiistai 25. tammikuuta 2011

Kiuashaaveilua


Tulevaan saunaamme kiukaaksi valikoitunee tällainen yhdistelmäkiuas, joka toimii sekä sähköllä että puulla. Saa fiilistellä tulitikkujen kanssa, ja toisaalta voi vain nopeasti napsauttaa kiukaan päälle, jos ei tulella leikkiminen juuri kiinnosta.


Näitä ei ilmeisesti kovinkaan moni firma valmista, Misa Oy on ainoa valmistaja jonka minä löysin.

Aluksi vierastin kiukaan ulkonäköä, mutta nyt jo muutaman päivän fiilistelyn jälkeen olen aivan ihastunut siihen!

Puu-/sähkötoiminen laavukiuas
Kuva kopioitu Misa Oy:n sivuilta

Hintaa kiukaalla tosin on sillä tyylillä, että parikin halvempaa versiota saisi samalla rahalla, mutta ehkä säästökohteeksi otetaan sitten joku muu kuin kiuas. 

Vaikkapa... polttopuu..?? 

Tulee viileähköt löylyt.. ;)

maanantai 24. tammikuuta 2011

Mitä kuuluu chiliöljylle?

Olinpas vallan unohtaa.. piti tulla kertomaan kokemukset tästä chiliöljykokeilusta.




 Jotenkin kuvittelin, että maku voimistuisi ihan hullun huimasti, mutta tämä on ihan täysin siedettävä. Saa lorottaa ruokaan sekaan enemmän kuin pienen pisaran, tästä ei lähde taju. Tämähän kyllä tietysti riippuu täysin chililajikkeesta.



Mutta on kyllä todella paljon näppärämpi käytössä tämä lorautussysteemi kuin että lähtisi palkoa murskaamaan ja sotkisi sormet ja leikkuulaudat ja kaikki chilimurskaan. 
Tätä teen taatusti jatkossakin!

torstai 20. tammikuuta 2011

Kaakelit seinille nukkekotiin -leikkaamaton versio

Mulle on jostain kummasta jäänyt kätköihin tällaisia kaakelin palasia, joilla on tarkoitus kaakeloida nukkekodin kylpyhuone.

 

Aloin suunnitella tätä kylppäriremppaa ja toivoin saavani sopivamman kokoisia kaakeleita. Kaikki kunnon kaakeloitsijat näyttävät kuitenkin olevan lomilla (takan muuraajan kanssa ilmeisesti). Enkä sitten itse saanut kaakeleita esimerkiksi mattoveitsellä pienittyä (enkö todella..? Yllättävää!! Hah hah!!)


Keinojen vähäisyydestä johtuen päätin leikata kaakelit sopiviksi tussilla ja lyijykynällä.




Kaakeleita ja etenkin kaakeleiden saumoja on toisinaan oikeassakin elämässä hankala puhdistaa, mutta että nämä sauman penteleet huuhtoutuvat jo pienestä pyyhkäisystä kokonaan pois!

Mietin josko heidät voisi päällystää jollain, hiuslakalla tai jollain muulla lakalla, jotta joskus voisi pölyjäkin pyyhkiä. Mutta tämä jää tulevaisuuden tutkimusaiheeksi.


Kas, kaakelinleikkaaja epäskarppina! 
Tässä tilanteessa toki ihan hyvä piirre tuo poispyyhittävyys... ;)

tiistai 18. tammikuuta 2011

Solsidan


Aivan mahtavan tv-ohjelman uudet jaksot alkoivat taas. 


Kymmenen uutta parikymmenminuuttista hubaa luvassa, tai siis ensimmäinen ehti jo mennä, uusintakin ikävä kyllä. Uusinta tulee nääs sunnuntaina iltamyöhään.



FST5 ja ruotsalaista perhe-elämää. 


Kelpaa! :)




maanantai 17. tammikuuta 2011

Viinipullon korkeista kehykset

Viinin lipittämisestä seuraa tietysti askartelua jäljelle jääneistä korkeista. Jos nyt nykyisin pulloissa on enää korkkikorkkeja? Jos nyt kukaan enää juo viiniä pullosta eikä hanapakkauksesta?


Halkaisin korkit leipäveitsellä leikkaamalla, oli aikas kettumaisen hankalaa, mutta onnistui. Sitten naulasin puolikkaat pötköksi puualustaan, joka tässä tapauksessa on viinilaatikon kansi.


Varsinaisia kunnon taulunkehyksiähän näistä ei tule, kun ei lasia saa viritettyä päälle. Jonkinlaisen muovin vielä varmasti saisi pysymään paikallaan. Kuvan vaihtaminen kehyksiin saattaisi tosin olla aika työlästä.


 Ihmetteleväinen Mikki on piirrustettu hiilenpalalla pahville, ääriviivoissa on käytetty tussia tai kuulakärkikynää tai molempia.


Eli tässä syy vältellä hanapakkauksia? 

Ja ei muuta kuin viiniä lipittämään! :)